Huolimatta muutamista ulkomaanremontiin näköjään aina kuuluvista epäselvyyksistä ja asioiden selvittämättömyyksistä, ovat työmiehet vihdoin päässeet aloittamaan hommat talomme katolla!
Jihhuu!
Nämä lahot räystäät korjataan ja kohotettavan lattitason ansiosta pian pääsemme jHs. ihailemaan maisemia ilman että tarvitsee keikkua seisomassa kiikkerällä terassituolilla.
Pormestarin toimistostakin aktivoiduttiin noin kaksi kuukautta sitten esittämiemme rakennustöitä koskevien kysymysten suhteen - tosin eivät vieläkään ole vastanneet yksinkertaisiin kysymyksiimme kylässä tapahtuvien remonttitöiden mahdollisista työaikarajoituksista ja rakennustelineiden tarpeesta, vaan esittivät vastakysymyksiä. Sellaistahan se on. On vain pysyttävä rauhallisena ja mentävä virran mukana ja toivottava, että ei tulisi suurempia kuoppia vastaan. Olemme käsittäneet, että luvassa olisi nyt sitten kuitenkin jonkinsortin toimenpidelupa töille talomme katolla. Viimehetkellä!
Työmiesten puhemies tahtoi jättää talomme kamerat päälle, joten sieltä tulee iloksemme lähes jatkuvalla syötöllä kuvavirtaa niin eteisestä kuin terassiltakin; kuvakavalkadissa esiintyy osittaista tummaa italialaispäälakea (muutamaa erilaista), lautanipun reunaa, rakennusjätekasan huippua, kattotiilipinoja ja muuta jännittävää :) Harmi ettei yhteys kameroihin toimi kunnolla, muuten kuulisimme heidän hauskan italiankielensäkin! Tosin parempi ettemme kuule. Jotain yksityisyydensuojaa rakennusmiehetkin varmasti kaipaavat, vaikka pomo tykkää kamerat päällä pitääkin.
Parin viikon kuluttua piipahdamme vilkaisemassa talolla, miltä siellä näyttää muiltakin osin. Odotamme reissua jo innolla.
Pitkään olemmekin pysyneet poissa Ranskasta, pian peräti kaksi ja puoli kuukautta, mikä on harvinaisen venähtänyt tauko meille. Silti, hyvähän meidän on kotona olla ollut, ihana pääsiäinen oman seurakunnan parissa, ei mitään hätää ja tällä välillä saimme iloksemme tarjota taloamme eräälle innostuneelle porukalle lomanviettoonkin. Olemme eläneet hengessä mukana tämän ryhmän lomanviettossa ja iloinneet siitä, että heillä oli talon remontintarpeesta ja -valmiudesta huolimatta mahtavalta kuulostanut reissu. Ihanaa! Kelitkin heitä hellivät, peräti 24-asteen lämmöin ja auringonpaistein.
Nyt toivotaan että rakennusporukka saa paljon aikaan tämän parin viikon aikana, jotta mahdolliset neuvoteltavat yllätyskorjauskohdat olisivat tiedossa kun saavumme käynnillemme. Kovasti jo kaipaammekin etelän lämpöön ja aurinkoon. Eilen täällä Turussa oli vain kaksi astetta "lämpöä" ja satoi räntää. Tämä kontrasti saa muistomme Provencesta hehkumaan entistäkin lämpimämpinä :)
Ah, kesää ja kesäaamiaisen hetelmiä!
Tuo lämminsävyinen, hedelmät kypsyttävä ja luutkin lämmittävä auringonpaiste saa kalvakan talvi-ihoni huutamaan kaipauksesta aurinkoon!