Pimeässä eilen illalla saavuimme pitkän matkapäivän päätteeksi perille omaan pikkukyläämme. Niin tuttuun, niin suloiseen, jo tavalliseen, vähän hankalaankin, mutta silti erikoisen ihanaan ja rakkaaseen.Kylän aukio oli jo hiljentynyt, baaria suljettiin, pari miestä vielä seisoskeli rupatellen tupakilla baarin nurkilla, sievä jouluinen tekoluistinrata lepäsi jouluvalaistun aukion keskellä seuraavan päivän iloisia pikkuluistelijoita odotellen. Poika huuhdahti: " Tätti kylä!", niin, nätti kylä, kyllä! Me kaarsimme autolla aukion ympäri, kuten kylään tullessa jokainen tekee, kuin kunniakierroksen tehden. Katse aukiolle, katse postille, katse baariin ja sen toisella puolella katua sijaitsevaan terassiin, katse kaupungintaloon ja sitten seuraavaan hassuun neljän kujan risteykseen, sitten keskittyneenä tehdään 90-asteen käännös ja samalla tähdätään kahden korkean talon välistä josko keritään ennen seuraaavaa vastaantulevaa autoa luikahtamaan solasta aiheuttamatta hämminkiä kenessäkään. Nyt oltiin yksin kadulla, joten no problem!
Auto kadun sivuun, hätävilkut päälle (paikallinen tapa ilmoittaa, että parkkeeraan nyt tähän vaikka tiedän että olen väärässä paikassa eikä tähän saisi parkkeerata, mutta koittakaa kestää). Talon rautaportti klonksahtaa auki ja ovet päästävät sisään yöilmaa. Tämä on aina silkkaa juhlaa! Oma ovi, vuosisatoja vanha, siinä meidän nimi - ja talon; Emmanuel eli Jumala (on meidän) kanssamme.
Piipahdimme lentokentältä lähdettyämme pikapikaa herkkukaupan kautta, josta poimimme aamiaistarvikkeet sekä pientä suolaista ja tietysti se tärkein eli vin chaud -ainekset: tarpeet ihanaan lämmittävään ja mausteiseen kuumaan punaviiniin jota täälläpäin nautitaan erityisesti joulun aikaan.Heti kun laukut olivat sisällä, alkoi innostunut vin chaudin valmistus! Pullollinen Cote de Rhonea kattilaan, tähtianista, kanelia, inkivääriä, maustepippuria ja sokeria perään kera lorauksen tuorepuristettua appelsiinimehua ja kohta alkoi kattilasta nousta huumaavan ihana joulun tuoksu! Jätin olosuhteiden pakosta reseptiin kuuluvat appelsiinin ja sitruunankuoret sekä kardemumman pois. Unohdin napata ne kaupasta, mutta superhyvä tuli näilläkin eväillä. Ensi kerralla sitten täydemmällä kokoonpanolla eli heti huomenna :)
Nautiskelimme sitten hissukseen lämpiävässä talossa auringonkeltaisessa keittiössämme naapurin madamen talosta hankkimamme raskaan puupöydän ääressä tyytyväisenä hykerrellen tätä ihanaa joulun tunnelmaa kera tryffelimaustetun gouda-juuston sekä syvän oranssisten mimolettekuutioiden. Kyllä kelpasi.
Nyt on uusi aamu, muut nukkuvat, minä tapani mukaan nautiskelen talon rauhasta, kuuntelen hissuksiin heräävää kylää kun autot alkavat liikkua ikkunoidemme alla kulkevalla kadulla. Hämäräkin on siirtynyt ja nyt odotellaan, tulisiko sitä luvattua auringonpaistetta johon mummukin toivoo täällä heräävänsä! Rannikolle puolen tunnin päähän on luvattu peräti +18 astetta ja täyttä aurinkoa taivaan terältä. Jos näin on, lähdemme sinne päiväretkelle tästä valoilmiöstä nauttimaan!
Nyt kahvia nassuun ja ostoslistaa laatimaan!
Ihanaa joulunalusaikaa toivoen kaikille ja erityisterveiset ihanille asiakkaillemme jotka tätäkin blogia toisinaan vilkuilevat. Suuri kiitos asiakkuudestanne! Puodissa teitä tällä välillä innolla palvelevat meidän Anna sekä kaksi avuliasta rouvaa, Reija ja Päivi.
