Mielellämme viettäisimme vaikka äitini kanssa syysloman talolla vielä ennen remonttia, kunhan uskaltaisimme tilata lennot...kesällä näet näytti suureksi yllätyksekseni jo siltä, että syysloman lennot Nizzaan olivat lähes loppunmyytyjä. Luullakseni kylmän alkukesän vuoksi.
Nyt ei tosiaan ole lentolippuja takataskussa eikä mitään tietoa siitä, milloin avaamme seuraavaksi talomme oven Ranskassa. Hassua. Olin jo tottunut siihen, että nokka osoittaa kohti etelää edellisestä kotiin saapumisesta lähtien.
Tänä kesänä huomasin jääneeni odottelemaan terassin uudistusta. En viitsinyt oikein panostaa terassin laittamiseen aivan samalla innolla kuin aiempina kesinä. Tuntui epämotivoivalta se, että kohta kaikki kuitenkin revitään ja kasvit kuihtuvat, joten hankin vaatimattomia kasveja. En muutenkaan panostanut tällä kertaa kalustukseen tms.
Laventelikasvi nyt tietysti kuuluu asiaan, joten sellainen oli/on terassillamme, samaten yritin viimekesäisten amppelimansikoiden jälkeen kirsikkatomaattiviljelyä pitkässä terracotta-ruukussa. Laakerinlehtipensas myös koristi kesäämme sekä suuri vaaleanpunainen särkynyt sydän kera muutamien värikkäiden rautayrttien. Sinne ne nyt jäivät ja minulla on vähän ikävä niitä.
Lähtiessä unohdin kerätä laakerinlehdet talveksi käyttöön. Napsaisisikohan talonmiehemme ne puolestani keittiöön pöydälle vaikka kuivamaan, jos pyydän. Varmasti napsaisee. Pitääkin mainita asiasta pian ennenkuin kasvi kuivaa pystyyn...hmm. vai haittaisiko se, jos lehdet kerätään kuivina suoraan puusta? Pitääpä selvittää.
Tyhjensin lähtöämme ennen terassin läpikotaisin kaikista kalusteista, mutta emme muistaneet muovittaa resuja räystäitä sateelta suojaan viime talvien malliin. Normaalistihan teemme tuon vasta syysloman lopulla.
Toiveikkaana toivon, että remontti pääsisi alkamaan ennen syyssateiden alkua...hilkulle taitaa mennä, kun eivät laskutoimituksiakaan ole vielä saaneet loppuun. Saattaa siis tulla eteen pikapyrähdys talolle terassinsuojaamiseksi. Oikein mielelläni lennähtäisinkin etelään vielä syksyllä! Olisikohan tämä "unohdus" ollut alitajuinen varmistus sille, että pääsemme kuin pääsemmekin piipahtamaan syksyllä Ranskassa. Kuka ties.
Täytyy toivoa, että ei tulisi suuria sateita, sillä unohdimme myöskin asettaa koiran kylpyammeen makuuhuoneeseemme vuotokohdan alle, kuten aiemmin olemme tehneet. Sen vuotokohdan, josta viime talvena syöksyi vettä makkariin hurjilla sadekeleillä. Ei meidän makkarimme siitä juurikaan kärsinyt, mutta sääliksi käy tuon lattian alla olevaa kattomaalausta olohuoneessamme. Sen vaurioituminen olisi kyllä ikävämpi juttu. Vesihän menee näistä lattioista läpi ihan tuosta vain!
Olohuoneen kattomaalaukset ovat kauniit, vaikkakin vähän hassua ekletististä tyyliä. Maalaus on varmaankin jostain 1800-luvulta jonkun ihan taitavan ja tottuneen, mutta ei minkään ihan taiteiljan tekemä kuitenkaan. Katossa on lisäksi ruuvinjälkiä maalaukseen nähden symmetrisesti sellaisissa kohdissa, jotka antavat olettaa kattoomme kuuluneen jonkin aika komean kattokruunusysteemin tms. jossain vaiheessa. Nyt meillä ei ole edes kattolamppua. Saa nähdä mitä saamme aikaan kunhan sisätilaremonttiin ehkä joskus pääsemme käsiksi. Tiedä vaikka edulliselta paikalliselta kirpparilta löytyisi jotain kutkuttavan hauskaa.
Noh, kunhan nyt se vesikatto sentään saataisiin pitäväksi ensi alkuun!