Juhannusjuhla ystävien parissa

Olemme niin monena vuonna viettäneet kesäkuun loppupuolta ulkomailla, että minkäänlaisia suomalaisperäisiä juhannustraditioita ei ole juurikaan päässyt omalle perheellemme muodostumaan. Niinpä juhannus usein on mennyt - ikävä kyllä - ohitsemme lähinnä kalenteria katsoessa toteamuksella, että hei, nyt on/eilen oli/huomenna on juhannus! Sitten jatketaan elämää, missä ollaankin.

Tänä vuonna asia oli mennä ohitse samaan malliin kuin aiemmin. Viime vuonnahan saimme juhannusvieraiksemme tänne Ranskaan veljeni perheen. Silloin juhlimme merenelävien parissa. Kyläkin otti osaa juhliin järjestäen musiikkikonserttia yms. tanssahtelua torilla. Nyt olimme järjestäneet juhannuksen ajankohdasta - jälleen! - tietämättöminä rennon pizzaillan Nizzassa nykyään asuvan bisnestuttumme/kollegan kanssa tänne meille perheiden kesken. Mukavaahan se oli, että tuli vieraita. Ilta sattui olemaan myös maailman cupin Ranska vastaan Sveitsi -ottelun ilta. Niinpä. Sitäkään emme tajunneet kutsua esittäessämme.

Noh, kaikesta vähäisestä suunnittelemisesta huolimatta kaikki sujui verrattomasti ja ylitti hurjasti odotuksemme! Vieraat saapuivat ranskalaisittain sopivasti myöhässä. Ei se mitään, tarkoitus olikin hakea pizzat kylän baarista, eli mikään ei päässyt kylmenemään ja me saimme lisää kallisarvoista siivousaikaa!

Ilta oli ihanan lämmin, tarjosimme vieraille aperitiivit terassillamme ilta-auringossa. Tajusimme onneksi avata hyllystämme löytyneen etiketittömän pullon, jonka ostimme pääsiäislomalla vieraillessamme Grassen lähistöllä ihanassa pienessä perinteisessä oliiviöljypuristamossa. Isäntä oli itse valmistanut tätä sitrushedelmäinfuusiojuomaa ja möi sitä, näin suomalaiselle hämmästyttävää kyllä, ihan ilman minkäänlaisia etikettejä, sisällysluetteloita, nimiä yms. Maistatutti juomaa meillä ja heti heräsi jo siellä talven viileydessä kesäiset fiilikset, joten kaukonäköisesti hankimme sitä pullollisen kesää odottamaan. Ja täällähän se meitä sitten odottikin hyllyllä. Sen verran mystinen pullo tosin oli ilman etikettejään, että ihan heti emme kyllä itsekään muistaneet, mikä kumma tuo tuollainen puteli onkaan. Muutama päivä kului, ennenkuin saimme muistista kaivettua pullon tarinan. Onneksi muistimme ja nyt pääsimme tarjoilemaan tätä hyvää nektaria vieraillemme ja se olikin suksee!

Sitten alkoi maailman-cup -pelin aloitusaika ja tulikin kiire pizzoja tilaamaan. Kylän aukiolla väki olikin jo täydessä vauhdissa valtavan tv-valkokankaan edessä innoissaan Ranskaa kannustamassa. Hauska vilske kävi, lapsia, koiria, kaikenlaisia kyläläisiä, pillejä, torvia ja huuteluita, hurraata ja kauhistuneita kohahduksia. Ihanan tiivistä. Onnistuimme järjestämään pienen pöydänkin meille hiekkaiselta aukiolta muiden seasta. Tuolit haettiin omalta terassilta ja avot - meillä oli oma näppärä kisakatsomo tunnelman keskipisteessä! Pizzatkin järjestyivät tutusta ravintolasta, vaikka baarista ei oletuksistamme huolimatta eilen tarjoitukaan pizzaa. Baari tarjoili pöytiin juomat. Mikäs siinä oli istuessa ja ihmetellessä. Puoliajalla soi musiikki ja lapset tanssivat. Aukiolle oli ilmestynyt juhannuksen kunniaksi myös mm. pomppulinna, hattarakioski, narunvetokoju ja crepes-kioski. Jokaiselle jotakin.

Ranska voitti, kaikki olivat riemuissaan. Jälkiruoka tarjoiltiin terassillamme, nyt etelän yön syvässä pimeydessä, lämpimän valon keilassa; oman kylän mansikoita ja (hmm. espanjalaisia...) mustikoita chantilly-kermavaahdon kera (yritin jotain suomalaistyyppistä juhannusmaista) sekä vieraamme laittamaa mahtavan hyvää ja täyteläistä browniesia ja tietty jätskiä.

Istuimme vielä iltaa pitkään terassillamme kunnes kello kahden tienoilla yöllä vieraamme lähtivät ajamaan kohti Nizzaa. Heille oli tulossa aamulla remonttimies hommiin, joten emme päässeet tarjoamaan yösijaa. Me napsautimme ilmanvaihtolaitteet päälle ja kaaduimme sänkyihimme tyytyväisinä ja Herralle kiitollisina.

Oli hauska juhannusaatto ja olipa ihanaa, ettei se tänä vuonna mennyt ohi aivan huomaamatta! Juhannuspäiväksi olen hankkinut uusia perunoita ja - tilliä! Maistuukohan se lapsuuden suomalaisjuhannuksilta...saa nähdä.

Ennen illan Juhannusateriaa, pakkaan ja valmistelen maanantain lähtöä Espanjaan minilomallemme. Mies tuolla innostuneena suunnittelee (ties monennettako kertaa :)) ajoreittiä, ruokailumahdollisuuksia ja sen sellaista.