Takkatuli jouluksi?

Taloamme kun ostimme, myyjät kertoivat, etteivät tiedä voiko tulisijoja käyttää. Kohautimme hartioitamme ja päätimme ottaa selvää sitten myöhemmin. Meistä oli kyllä vähän outoa, ettei omistajille ollut tullut itselleen haluja tätä ihanaa asiaa selvittää, mutta noh, olemmehan kaikki erilaisia, joten se siitä.

Talon helmikuussa hankittuamme maksoimme paikalle myöhemmin keväällä sitten nuohoojan piippua ja hormeja tutkimaan. Hän tutki ja totesi, että siitä vain; pökköä pesään! Olimme riemuissamme - oikein odotin syksyn tuloa :)

Kesä meni ja tuli ihanan viileä syksy. Syyslomalla jo vähän kokeiltiin innoissamme ja nautimmekin kovasti ihanasta lattiatason etelä-Eurooppalaisesta takastamme. Kaikki pelasi hyvin.

Armas joulu tuli, hankittiin lisää polttopuita ja jälleen sytytimme lämmittävän roihun salongin/olohuoneen takkaan ja vietimme tunnelmallisen peli-illan lautapelien parissa ihanassa takkatulen loimussa. Eipä sitten mennyt kauaakaan, kun vanhempani, jotka yöpyivät alakerran vierashuoneessa salongin alapuolella, kavuttuaan väsyneinä vihdoin makuutiloihinsa, tulivat ylös valittaen savuisasta ilmasta huoneessaan. Kummastuneina laskeuduimme alakertaan asiaa ihmettelemään ja totta tosiaan, huone oli hyvin savuinen! Avasimme kaikki ikkunat ja ovet viileään joulukuiseen yöhön ja ihmettelimme suuresti. Olimme järkyttyneitä, mutta myös helpottuneen kiitollisia, ettei kukaan kerinnyt nukkumaan moiseen savu-häkäpilveen!

Tulimme pitkään asiaa pähkäiltyämme siihen lopputulokseen, että savu oli päässyt heidän makuutiloihinsa kylpyhuoneen seinässä sijaitsevan ilmastointihormin kautta. Ilmastointihormin, joka oli entinen savuhormi makuuhuoneensa tulisijalle jota ei enää ollut. Ei muuta kuin maalarinteippiä kehiin ja takka käyttökieltoon toistaiseksi.

Toinen asiantuntija kutsuttiin paikalle. "Ei tätä kuulkaa voi käyttää kun täällä on reikä hormien välisessä seinässä ja reiästä kulkee rautatanko hormista toiseen!" Jaahas. "Noh, voisikohan sen tangon ottaa sieltä häiritsemästä ja tilkitä hormit?" "Ei onnistu purkamatta piippua useamman metrin matkalta - ja jotain tarkoitusta varten tuo rautatankokin on hormiin sitä paitsi aikanaan asennettu." Että sillä lailla. Mieleen hiipi aavistus, että taisivat ne amerikkalaiset tämän asian tietää, vaan eivät iljenneet meille ennen kauppoja kertoa.

Noh, meillä on nyt sitten ollut useamman vuoden ajan palamaton koristetakka niin salongissa kuin meidän makkarissammekin. Kynttilöitähän me olemme salongin takassa sitten tunnelmankaipuisina poltelleet ja onhan sekin ollut ihan kivan näköistä, mutta vähän on surettanut takan lavasteluonne.

Kesällä sitten yllättäen törmäsin uuteen ihastuttavaan vaihtoehtoon; etanolitakan sydämeen! Siihen saa ihan takkapuiden näköisiä komeita keraamisia kalikoitakin, jotta kokonaisuus muistuttaa varsin erehdyttävästi aitoa takkatulta - lämpimine loimuineen kaikkineen! Vain savu ja häkä puuttuu :) Toimivaa hormia ei siis tarvita lainkaan. Vaikuttaa aivan täydelliseltä ratkaisulta meidän takkaongelmaamme!

En olisi ikinä uskonut, että vielä saamme takkatulen aidon lämmittävän ja suloisen liekin salongin takkaan! Tämä on kuin ihme. Ihanaa, nyt vaan valitsemaan, vaihtoehtoja punnitsemaan ja takkaa tilaamaan, jotta kerkiää vieraaksemme saapuvaa äitiänikin ilahduttamaan jouluksi! Voi, miten hauskaa!

Tule joulu suloinen!