Päädyimme sitten tähän viimeisimpään, eli brittiläis-italialaiseen parivaljakkoon joka piipahti talolla joulun jälkeen. Saimme Suomesta käsin yhteyden muutamaan referenssikohteeseen ja suositukset olivat niin vaikuttavat, että sen enempää empimättä päätimme ryhtyä heidän kanssaan yhteistyöhön.
Helpottavaa. Jännittävää. Maltilla kuitenkin etenemme. Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Näillä remonttihommilla on taipumus venähtää ja yllätyksiä tulla, mutta kyllä sitä ihan vähän jo antaa itsensä haaveilla siitä kuinka se terassi sitten joskus - ehkä kesäksi - saattaa olla valmis ja kuinka sieltä sitten saattaapi nähdä kaukaisille vuorille ja niin runollisille kylän tiilikatoille. Aaah. Tuosta maisemasta olemme haaveilleet siitä saakka kun talon saimme haltuumme. Niin, ja siitä ettei pää iskeydy terassilla kattoparruun. Auts. Nyt siitä on tarkoitus hankkiutua eroon. Katsotaas miten käy.
Hiihtolomalla on tarkoitus löytää terassille sopivat kaakelit yms. Kivaa!