tiistai 29. lokakuuta 2013

Joululomaohjelmaa pyhien seurassa

Joululomalla pyhien (siis pyhäpäivien...) jälkeen meille tulee Ranskaan kirkoista innostunut nuori mies vieraaksi. Hän jo hihkaisi innosta nähdessään kylämme laella seisovan kappelin valokuvissamme. Lupaavaa! Vanhoista kirkoista ja kappeleistahan ei seudullamme ole pulaa.

Kokoan nyt etukäteen vieraallemme tietoa Provencen ja Alpes Maritimesin kristillisistä juurista, jotka meitäkin erityisesti kiinnostavat. Kristillisyyden juuret Provencessa alkavat ilmeisesti legendaarisesta Maria Magdaleenan rantaannoususta Provencen rannikolle. Provencessahan kerrotaan, että Maria Magdaleenan lisäksi pieni ryhmä naisia sekä tyttölapsi ja mahdollisesti Joosef Arimatialainen ja Maximin sekä ehkä Marian veli Lazarus, mahdollisesti myös 15 piispaa (erilaisia versioita olemassa) saapuivat 40-luvulla (ehkä v. 48) veneellä Provencen pieneen rantakaupunkiin Saintes-Maries-de-la-Meriin ja siten toivat kristinuskon Provenceen.

Tarinan todenperäisyydestä ei oikein ole tietoa, mutta legendan mukaan Maria kera seurueensa laitettiin Jeesuksen ristiinnaulitsemista seuranneiden Jerusalemin vainojen seurauksena veneeseen ilman airoja ja purjeita ja he päätyivät ihmeenomaisesti elossa Provencen rannikolle. Marian kerrotaan evankelioineen ensin Marseillen ja sen jälkeen hän olisi viettänyt loppuelämänsä seudulla, eläen viimeiset aikansa pääasiassa luolassa Sainte Baume -vuorilla (= Pyhä luola -vuoret) patikkamatkan päässä nykyisestä Saint-Maximin-la-Sainte-Baumen kaupungista ja olisi kuollut Saint Maximinin piispan, uskonveljensä, käsivarsille, siirretty joksikin aikaa saraseeneiltä piiloon "väärään" sarkofagiin. Marian pyhäinjäänteet löytyivät ilmeisesti 1200-luvulla uudestaan ja on monien mutkien sekä uhkien jälkeen löytänyt tiensä St.Maximinin kirkkoon, jossa sarkofagi yhä sijaitsee kirkon alakerrassa, josta sen aluperinkin ilmeisesti kerrotaan löytyneen.

Kävimmekin tätä mahdollista Maria Magdaleenan sarkofagia kerran jo pääsiäisen aikaan ihailemassa ja kieltämättä, siellä ollessamme jokin tässä legendassa kosketti. Oli legenda sitten kokonaan tai osittain totta tai vaikka tarua, olennaista tuntui olevan se, että tuo henkilö Raamatusta konkretisoitui tuolla paikalla. Raamatun todellisuus tuli lähelle fyysisesti ja tajuntaan iski tavallisesta poikkeava ymmärrys siitä, että nämä ovat todellakin olleet oikeita ihmisiä, kaikki nuo Mariat sun muut luineen päivineen. Aloin arvostaa pyhimystarinoita yleensäkin uudella tapaa tuon kokemukseni ansiosta.



Yllä ottamani kuva Marian sarkofaagista. Kirkon alakerrasta, samasta roomalaisajalta peräisin olevasta tilasta ilmeisesti löytyi tämän kanssa aikaanaan muitakin kristillisperäisiä sarkofaageja.

Omakohtaisen kokemukseni perusteella voisin väittää, että kertomukset pyhien kristillisten paikkojen taustalla tai legendat pyhistä ihmisistä tuntuvat palvelevan myös - tai ensisijaisesti jopa - muuta tarkoitusta kuin välittää aukotonta tietoa jonkun elämästä. Joidenkin tarinoiden lapsenomainen kömpelyys saattaa joitain kuulijoita hämätä luulemaan, että ne ovat ainoastaan aikansa eläneitä vähän yksinkertaisia keskiaikaisia viihdetuotoksia. Kyllä minullakin vähän kesti, että tuo ymmärrys oikein tajuntaan iski, vaikka periaatteessa olinkin jo oivaltanut, että pyhimystarinat ovat sinälläänkin jo hyvin inspiroivia ja monet niistä kelpaavat jolleivät kokonaan, niin ainakin monin osin esimerkiksi nykykristityllekin.



Yllä Maria Magdaleenan mukaan nimetty Basilique Ste-Marie-Madeleine -basilika Saint-Maximin-la-Sainte-Baumen kaupungista 

Lisää kertomuksia jouluksi, lisää paikkoja, joilla voimme näitä kertomuksia käydä läpi. Siinä jouluksi ja vieraallemme tilaus, joka saattaa onnistuessaan viedä meitä uusiin seikkailuihin ympäri tuttujakin kyliä. Kivaa, eikun historioita selaamaan ja googlettamaan!