Kylällämme on kahden kukkasen arvoinen asema kukkivien kylien, Villes et Villages Fleuris, joukossa. Niin viranomaisten kuin kyläläistenkin toimesta katuja ja aukioita koristellaan kukkasin ja kasvein niin talvella kuin kesälläkin. Minäkin innokkaasti heti pääsiäisenä koristelin talomme julkisivua kevätesikoin ja kumppanein jatkaen kesän alussa kukka-amppelein, pelargonioin, palmuin yms. Tämän lisäksi kasvattelin pientä vehreää keittiöpuutarhaa keittiömme ikkunalla: amppelimansikkaa, basilikaa, rosmariinia, salviaa, timjamia, persiljaa, ruohosipulia ja rakuunaa.
Sain kuin sainkin kukkaloiston pysymään elossa etelän kuumuudessa kastelemalla kukkasia pariin otteeseen päivittäin. Kylä on niin ihana, kun väki hoitaa kukkiaan kaikkien iloksi. Koin antavani lahjan kyläläisille tällä ahkeroimisellani.
Kun tajusimme, että meille tulikin varhainen kotiinlähtö, kukkien kohtalo suretti jo etukäteen. Miten ikävältä näyttäisikään talomme julkisivu joko kuihtunein kukkasin tai peräti ilman kukkasia. Toivoin vielä viimehetkeen saakka, että joku yllätysvieras päättäisi tullakin nauttimaan loppukesästä talolla ja pitäisi samalla kukkaset elossa.
Kukkamme kukkisivat nyt siis koko kesän kylän ilona roikkuen suloisesti naapureittemme julkisivuista. Ihan kukattomaksi ei omakaan talomme jäänyt, sillä naapurimme yllätykseksemme omatoimisesti lupasivat yhteen ääneen myös hoitaa poissaollessamme talomme kasvit, jotka seisovat kaduilla; ison pelargonian syvänpunaisine kukkineen, rehevän iloisesti kukkivan laventelin, pienen palmupuun ja muut pikkukukkaset. Miten ihanaa!
Tuli lämmin, hyvä olo.