torstai 12. kesäkuuta 2014

Yllättävä vesikatkos helteessä

Juuri kun olin ottamassa vettä hanasta aloittaakseni miehelle lupaamani tomaatti-paprika gazpachon valmistuksen lounaaksi, hana vain korahteli. Ensimmäiseksi mieleen nousi kauhukuva ikivanhojen vesiputkiemme turskahtelusta kellariimme ja katumus siitä, ettemme ole tehneet mitään putkien hyväksi. Tarkistus tuotti nopean helpotuksen, ei taida olla sittenkään meidän talossa tällä kertaa tämän vian syy.

Muistin nähneeni jonkin kryptisen näköisen virallisen kyltin pääkadulla pari päivää sitten. Mies lähti kylälle asiaa selvittelemään. Tuli takaisin yhtä ymmällä kuin oli lähtenytkin. Kyltillä ei ollut mitään tekemistä tämän vesipulan kanssa. Emme tosin vieläkään tiedä, mitä kyltissä ilmoitetaan kyläläisille...

Noh, usutin miehen seuraavaksi takaisin kadulle kyselemään joltakulta kadulla, onko heillä vedet katki. Jo alkoi selvitä. Kaikilla tapaamillamme oli veden tulo loppunut yhtälailla seinään kuin meillä eikä kukaan tiennyt syytä katkokselle. Tosin uusi-Madame (M.) osasi kertoa, että uuuuh, juu, jos jossain on putki rikki, silloin "ne" katkaisevat veden kaikilta joksikin aikaa. Sellaista se vain on, kuulemma. Hän oli kipittämässä kovaa vauhtia tyhjä vesipullo kädessään kadullamme. Taisi olla suuntaamassa läheisimmälle suihkulähteelle. Madame joutui pian palaamaan tyhjin pulloin takaisin. Ei tullut edes suihkulähteisiin vettä. Hän sujahti pettyneenä sisälle. Helle oli kova ja jano varmasti kaikilla sen mukainen. Aika ikävä yhdistelmä, kun sisällä talossakin alkaa jo olla lähellä kolmeakymmentä astetta.

Iskin miehelle vesipullon käteen ja käskin viemään naapurille. Samalla hän voisi ojentaa molemmille Madameille suomalaista lakkahilloa ja Marianne-suklaapallosia jotka toimme kiitokseksi kukkien kastelusta.

Yksi jos toinenkin naapuri pisti päänsä ikkunasta kadulle ja vaihdettiin huolestuneina kuulumisia kunkin juomavesitilanteesta. Kaikilla muilla näytti olevan toistaiseksi tarpeeksi vettä juomiseen. Vanhempi Madame eli J. seinän takaa totesi, että hän tarvitsee vettä vain Ricardiin (korjasin tekstiin päässeen konsonanttivirheen, P=R. Ehkä vitsi nyt osuu paremmin :) ja astioiden pesuun! Kaikki saivat tästä makeat naurut.

Oli hienoa nähdä, miten kadulla pidettiin toisista huolta. Täällä aiempina hellekausina ihmisiä todellakin on toisinaan menehtynyt, joskus suurin määrin jopa, joten huoli juomaveden puutteesta on ihan aiheellinenkin.

Oli hauska leikkiä hetken kuuluvansa porukkaan, siinä kun kadulla turistiin, tuli lämmin hyvä olo sisimpäään. Niin ne kriisit saattavat tosiaan näinkin pienessä mittakaavassa lähentää ihmisiä toisiinsa. Herralle kiitos mukavista naapureista ja näistä mahdollisuuksista.

Vesi palasi putkiin hyvin pian ja arki jatkui sitten normaalisti - hieman entistäkin lämpimämpänä :)