Sisustusprojekti nostaa päätään

Taloamme ei ole juurikaan Sisustettu. Remontointikin on toistaiseksi ollut keskittynyt lähinnä hätäapuun.

Perimme talokauppojen mukana oikeastaan aivan toimivat kalusteet, joten elämä sujuu mökillä näillä eväillä varsin hyvin. Kokoonpano on tosin aika sekalainen ja värit sinne päin eli aikalailla tyypillinen tilkkutäkkinen "mökkifiilis".

Nyt kun tulee ajankohtaiseksi piakkoin maalata sisätilat uudestaan kosteusvaurioiden jäljiltä, on aika päättää seinien väreistä, tapeteista, paneleista yms. mahdollisista. Huhhuh. Olen erittäin huono tekemään lopullisia päätöksiä oman kotini suhteen. Pidän niin monenlaisesta. Siksi nämä asiat tulevat harvoin minulla kunnolla loppuunsaatettua. Jään helposti välitilaan haahuilemaan.

Tähän mennessä vain sänkyjä olemme vaihtaneet, muutamaa seinää vähän maalanneet, hankkineet halvan vaatekaapin toiselle tytölle ja tosiaan onnistuimme saamaan keittiöömme edesmenneen naapurin-madamen ihanan provencelais-keittiönpöydän tuoleineen.

Se oli oikea täyskyppi, se pöytä-setti! Monella tasolla onnistunut toimenpide. Saimme muiston naapuristamme, autoimme uutta naapuria pääsemään eroon raskaasta kalusteesta - jollaisia muilla vanhoilla madameilla lienee kaikilla jo keittiöissään eikä nuoret sitten taas taida olla niiden perään - ja saimme juuri sellaisen provencelais-tunnelmaisen setin, jota keittiömme kaipasikin ja aiiiivan oikean kokoisena vielä! Tällaista moniulotteisuutta arvostan sisustamisessa, että asioilla on merkityksiä ja ulottuvuuksia muistoihin, auttamiseen, juurille, arvoihin jne. Mutta eihän se aina ole mahdollista eikä tarpeellistakaan ihan jokaisen pikkuesineen kohdalla. Jos nyt edes jonkun, sekin olisi arvokasta. Katsotaan, jospa polulla tulisi vastaan toistekin jotain kutkuttavaa...

Olen selaillut provencelais-ranskalaista sisustusta esitteleviä lehtiä yms. jo monen monta vuotta, mutta jotenkin en ole saanut langanpäästä kiinni itse toteutuksessa. Aina on ollut kiirus, kauppoja en ole tykännyt oikeastaan lasten kanssa kiertää enkä yleensä tahtoisi paljoa uutta tai kallista tavaraa taloomme hankkiakaan. Ranskalaiset viehättävät kirpputorit kuitenkin houkuttelevat - ja naapurien ullakontyhjennykset.

Katsotaan miten tämä sujuu. Jottei asia vain olisi liian selkeä, minulla on nykyään ylipäätään hyvin kaksijakoinen suhtautuminen sisustamiseen. Toisaalta koen sen pitkälti arvokkaaksi lahjaksi perheelle ja kodissa käyville ja innostun helposti, toisaalta taas mietin, olisiko jotain merkittävämpääkin mitä voisin ajallani sekä varoillani tehdä. Ehkä löydän pikkuhiljaa jonkunlaisen tasapainon näiden ääripäiden välillä.

Hiihtolomalla käymme käsiksi kaikkiin langanpäihin, värisuunnitelmaan, terassi- ja kattoremonttiin, kevään tuloon - jHs.