Paikkausta ja taas paikkausta

Tänään alkaa kolmas kerta kun talollamme paikataan vuotavia rännejä ja vesikouruja. Ensimmäiset pari kertaa mies roikkui tiilikaton reunalla maisemia ihailemassa ja tarranauhapaikkausta suorittamassa - mutta aina vain löytyi uusia vuotokohtia. Kourut ovat jostain syystä niin eläneet, että saumat vuotavat lähes jokaisesta mahdollisesta kohdasta.

Noh, jonkinlainen suurempi kattoremontti on tulossa ja sitä odotellessa toivoimme uusia väliaikaisia kouruja mitä pikimmin, mutta rakennusmiehemme - tällä kertaa britti - suostutteli meidät väliaikaiseen paikkaukseen. Pormestarilta ei kuulemma välttämättä heru kovin helposti lupaa asentaa muovikouruja entisten nättien metallisten tilalle ja prosessi muutenkin vie aikaa ja vaatii vähintään ihmisnosturia onnistuakseen. Se taas näillä kapeilla kujillamme tukkii tien kokonaan autoliikenteeltä. Siihen tarvitaan erikseen lupa pormestarilta. Suostuimme sitten tähän. Ja toivomme kovasti tietysti, että paikkaukset pitävät koko talven. Ei tarvittaisi yhtään enää ylimääräistä vesitippaa tuolle julkisivulle.

Alakerran toinen makuuhuone kärsii nyt kosteudesta. Meille on hyvin epäselvää mistä kosteus tulee huoneeseen. Se on kummallista, sillä yleensä näitä on varsin simppeliä päätellä. Nyt tosiaan ei. Katsotaan, onko ränniasialla mitään tekemistä asian kanssa. Helpotushan se tietysti olisi, jos se tällä ratkeaisi, mutta Sherlock minussa haistaa, ettemme tästä ihan tällä paikkauksella vielä pääse...

Jospa talven mentyä pääsisimme aloittamaan tiilikaton ja terassin korjaukset jHs. Ne ovat sitten suuremmat ja aikaavievemmät hommat. Meille on annettu hurjia arvioita niin hinnoista kuin korjauksen tarpeestakin. Onneksi sentään jotain tiedämme itsekin, rakennusalan koulutuksen ansiosta. Olen hyvin maltillisella linjalla yleensäkin korjausten suhteen. Saa nähdä, miten pääsemme yhteisymmärrykseen rakentajien kanssa siitä, mitä kannattaa purkaa ja korjata ja mitä voi jättää. Aavistelen, että vaaditaan aika lailla keskusteluja. He yleensä tahtoisivat järjestään purkaa koko katon ja tehdä aivan uuden, vaikka katto ei vuoda kuin yhden erittäin huonokuntoisen kattoikkunan alapuolelta. Huh. Onneksi sentään voimme käydä keskustelut englanniksi - jos tämä rakentaja pysyy kelkassa siihen saakka.

Mutta katsotaanpa miten tämä paikkaus nyt menee. Kolmen viikon kuluttua pääsemmekin sitä varmaan sitten jo tarkastelemaan.

Helpotus on suuri, kun tietää, että joku siellä nyt alkaa aherruksen talon kunnon eteen. Ihanaa!