Blogissani on ollut taukoa, sillä saimme surullisia uutisia Suomesta. Käväisin kotimaassa sen johdosta jo pikaiseen ja nyt lähdemme koko poppoo takaisin Suomeen etuajassa.
Surun keskellä olemme taas huomanneet, miten Herra on asioita junaillut. Ihmettelimme taannoin, miten kiireisen viime kesän jälkeen emme olleet "onnistuneet" buukkaamaan ranskankotiimme loppukesäksi vierailijoita lainkaan. Nyt tuntuu siltä, että silläkin oli tarkoituksensa. Nyt pääsemme lähtemään kotiin etuajassa ilman, että kenenkään muun loma siitä häiriintyy.
Kylää tulee tietysti ikävä ja kuumaa kesää, mutta johan me niistä kummastakin saimme nauttia peräti kuukauden päivät. Nyt meitä tarvitaan Suomessa.
Jospa syyslomalla ehdittäisiin takaisin...
Kirkonkellojen sointia ranskalaiskylän kivikujilla, löytöjä, ruokaa, näkymiä, matkantekoa ja tunnelmia